Strategian jalkautuksen sijaan voisi puhua prosessista, jossa mahdollisimman laajasti johto, esimiehet ja henkilöstö uudistavat strategiaa yhdessä. Parasta strategian jalkautusta on osallistaminen strategian tekemiseen. Tämän päivän strategisen johtamisen näkökulmasta sanotaankin, että suunnittelua ja toimeenpanoa ei voi eriyttää. Strategian tekeminen on siis oppimisprosessi, jolla strategia siirtyy ajatteluun ja toimintaan!
Mieti siis yhdessä johdon kanssa millainen prosessi olisi luontevaa juuri omassa oppilaitoksessasi. Ketkä olisi ehdottoman tärkeää sitouttaa strategiaan ottamalla heidät mukaan? Sopikaa aikajänne, jonka kuluessa strategiaa tehdään yhdessä ja osallistavin keinoin.
Pohdi millaisia osallistavia keinoja voisit käyttää strategian laadinnan eri vaiheissa?
Pohdi myös mitkä kumppanit voisivat ottaa osaa strategian laadintaan? Entä miten opiskelijat voisivat olla mukana pohdinnoissa?
Strategian tekeminen eläväksi arjessa tarkoittaa myös sitä, että strategiaprosessi jatkuu vuosittaisen toimintaohjelman ja talousarvion suunnittelulla. Strategian tulee olla näissä ohjaava viitekehys.
Arkityössä jokainen päätös ja valinta pitää perustella strategian kautta. Strategia ei muuten muutu arjessa eläväksi työvälineeksi. Pohdi siis ennen päätöksen tekoa: tukeeko tämä asia strategiaamme? Mitä lisäarvoa tämä päätös tuo opiskelijoillemme? Onko meillä osaamista tähän asiaan vai pitäisikö lähestyä kumppaneitamme? Jos teen tämän päätökset tai valinnan, onko se arvojemme mukaista? Jne. Ota siis strategia huoneentauluksesi ja toimi sen mukaisesti.
kirj. Lauri Tuomi
Kohti pysyviä käytäntöjä
Toimiva strategia uudistaa oppilaitoksen arjen työtä ja käytäntöjä:
Opettajien toimintaan uudistuminen näkyy:
- opetussuunnitelmien uudistuminen (kansainvälisyyden näkyminen ja integroituminen opetukseen)
- oman osaamisen kehittäminen (kansainvälinen toiminta ja kansainvälisyys henkilökohtaisen kehittymisen mahdollistajana)
Johdon toimintaan uudistuminen näkyy:
- kansainvälisyys tulee osaksi päästrategiaan ja johdon toimintaa
Hanketoiminta:
- strategian mukaiset hankkeet (tuloksina uudet toimintamallit, tuotteet/palvelut, prosessit...)
Kv-palvelut:
- uudistuvat ja asiakaskeskeiset palveluprosessit
kirj. Lauri Tuomi
Projektit strategian moottorina
TÄYDENTYY
Mahd. sisältöehdotus:
- projektien tuloksena proseseja ja käytäntöjä, jotka siirretään arkeen
- Case HESOTE
- Case Keski-Pohjanmaa/Teija Tuunila (Talent-asiantuntijavaihdot arkeen siirtyneenä prosessina)
Kv-strategia koulutuksen järjestäjän arkeen - talousnäkökulma
TÄYDENTYY
CIMO toteutti ensimmäisen kerran, vuonna 2011 kansainvälisten asioiden strategiatyöpajoja, joissa kerättiin tietoa myös kansainvälisen toiminnan resursseista. Lue, miten 17 osallistujaa kuvasivat resursseja oppilaitoksissaan.
CIMO toteutti ensimmäisen kerran lvuoden 2012 alussa laajemmalle joukolle samantyyppisen resurssikyselyn, osana vuosittaista liikkuvuustilastojen keruuta. Lue, miten 125 vastaaja kuvasivat oppilaitosten henkilöstö- ja budjettiresursseja.
TIEDOSTO TÄYDENTYY
Projekteista palveluihin
Palveluajattelun soveltamisesta projektien tulosten hyödyntämiseen ja kv-palveluiden kehittämiseen on saatu hyviä kokemuksia.
Palvelu määritellään (mukaellen Grönroos 2000):
Palvelu on prosessi, joka koostuu enemmän tai vähemmän näkyvistä toiminnoista, jotka pääsääntöisesti toteutuvat palvelun toimittajan ja asiakkaan vuorovaikutuksessa ja/tai palvelutuottajan fyysisistä tuotteista ja järjestelmistä, jotka on tarkoitettu asiakkaan tarpeiden ratkaisuksi.
Palveluiden erityispiirre on siinä, että ne syntyvät samanaikaisesti hyödyntäjän (esim. opiskelija, opettaja, kv-kumppani) kanssa. Palveluita ei voi siten varastoida ja palveluiden laatukin mitataan hyödyntäjän palvelukokemuksen kautta.
Palveluiden kehittämisen apuna voi käyttää palvelukonseptin kuvaamista. Palvelukonseptin kuvaus auttaa luomaan yhteisen ymmärryksen siitä minkälaista palvelua ollaan tuottamassa ja kuvaus auttaa myös palveluprosessin kehittämisessä.
Esimerkki palvelukonseptista:
Palveluprosessin kuvaaminen auttaa tunnistamaan palveluun liittyvät kriittiset vaiheet. Prosessin onnistumiseksi on ratkaisevan tärkeää tunnistaa asiakkaan/hyödyntäjän prosessi sekä myös tukipalveluiden merkitys palvelun onnistumiseksi.
Miten strategiaa jalkautetaan?
Strategian jalkautuksen sijaan voisi puhua prosessista, jossa mahdollisimman laajasti johto, esimiehet ja henkilöstö uudistavat strategiaa yhdessä. Parasta strategian jalkautusta on osallistaminen strategian tekemiseen. Tämän päivän strategisen johtamisen näkökulmasta sanotaankin, että suunnittelua ja toimeenpanoa ei voi eriyttää. Strategian tekeminen on siis oppimisprosessi, jolla strategia siirtyy ajatteluun ja toimintaan!
Mieti siis yhdessä johdon kanssa millainen prosessi olisi luontevaa juuri omassa oppilaitoksessasi. Ketkä olisi ehdottoman tärkeää sitouttaa strategiaan ottamalla heidät mukaan? Sopikaa aikajänne, jonka kuluessa strategiaa tehdään yhdessä ja osallistavin keinoin.
Pohdi millaisia osallistavia keinoja voisit käyttää strategian laadinnan eri vaiheissa?
Pohdi myös mitkä kumppanit voisivat ottaa osaa strategian laadintaan? Entä miten opiskelijat voisivat olla mukana pohdinnoissa?
Strategian tekeminen eläväksi arjessa tarkoittaa myös sitä, että strategiaprosessi jatkuu vuosittaisen toimintaohjelman ja talousarvion suunnittelulla. Strategian tulee olla näissä ohjaava viitekehys.
Arkityössä jokainen päätös ja valinta pitää perustella strategian kautta. Strategia ei muuten muutu arjessa eläväksi työvälineeksi. Pohdi siis ennen päätöksen tekoa: tukeeko tämä asia strategiaamme? Mitä lisäarvoa tämä päätös tuo opiskelijoillemme? Onko meillä osaamista tähän asiaan vai pitäisikö lähestyä kumppaneitamme? Jos teen tämän päätökset tai valinnan, onko se arvojemme mukaista? Jne. Ota siis strategia huoneentauluksesi ja toimi sen mukaisesti.
kirj. Lauri Tuomi
Kohti pysyviä käytäntöjä
Toimiva strategia uudistaa oppilaitoksen arjen työtä ja käytäntöjä:
Opettajien toimintaan uudistuminen näkyy:
- opetussuunnitelmien uudistuminen (kansainvälisyyden näkyminen ja integroituminen opetukseen)
- oman osaamisen kehittäminen (kansainvälinen toiminta ja kansainvälisyys henkilökohtaisen kehittymisen mahdollistajana)
Johdon toimintaan uudistuminen näkyy:
- kansainvälisyys tulee osaksi päästrategiaan ja johdon toimintaa
Hanketoiminta:
- strategian mukaiset hankkeet (tuloksina uudet toimintamallit, tuotteet/palvelut, prosessit...)
Kv-palvelut:
- uudistuvat ja asiakaskeskeiset palveluprosessit
kirj. Lauri Tuomi
Projektit strategian moottorina
TÄYDENTYY
Mahd. sisältöehdotus:
- projektien tuloksena proseseja ja käytäntöjä, jotka siirretään arkeen
- Case HESOTE
- Case Keski-Pohjanmaa/Teija Tuunila (Talent-asiantuntijavaihdot arkeen siirtyneenä prosessina)
Kv-strategia koulutuksen järjestäjän arkeen - talousnäkökulma
TÄYDENTYY
CIMO toteutti ensimmäisen kerran, vuonna 2011 kansainvälisten asioiden strategiatyöpajoja, joissa kerättiin tietoa myös kansainvälisen toiminnan resursseista. Lue, miten 17 osallistujaa kuvasivat resursseja oppilaitoksissaan.
CIMO toteutti ensimmäisen kerran lvuoden 2012 alussa laajemmalle joukolle samantyyppisen resurssikyselyn, osana vuosittaista liikkuvuustilastojen keruuta. Lue, miten 125 vastaaja kuvasivat oppilaitosten henkilöstö- ja budjettiresursseja.
TIEDOSTO TÄYDENTYY
Projekteista palveluihin
Palveluajattelun soveltamisesta projektien tulosten hyödyntämiseen ja kv-palveluiden kehittämiseen on saatu hyviä kokemuksia.
Palvelu määritellään (mukaellen Grönroos 2000):
Palvelu on prosessi, joka koostuu enemmän tai vähemmän näkyvistä toiminnoista, jotka pääsääntöisesti toteutuvat palvelun toimittajan ja asiakkaan vuorovaikutuksessa ja/tai palvelutuottajan fyysisistä tuotteista ja järjestelmistä, jotka on tarkoitettu asiakkaan tarpeiden ratkaisuksi.
Palveluiden erityispiirre on siinä, että ne syntyvät samanaikaisesti hyödyntäjän (esim. opiskelija, opettaja, kv-kumppani) kanssa. Palveluita ei voi siten varastoida ja palveluiden laatukin mitataan hyödyntäjän palvelukokemuksen kautta.
Palveluiden kehittämisen apuna voi käyttää palvelukonseptin kuvaamista. Palvelukonseptin kuvaus auttaa luomaan yhteisen ymmärryksen siitä minkälaista palvelua ollaan tuottamassa ja kuvaus auttaa myös palveluprosessin kehittämisessä.
Esimerkki palvelukonseptista:
Palveluprosessin kuvaaminen auttaa tunnistamaan palveluun liittyvät kriittiset vaiheet. Prosessin onnistumiseksi on ratkaisevan tärkeää tunnistaa asiakkaan/hyödyntäjän prosessi sekä myös tukipalveluiden merkitys palvelun onnistumiseksi.
Kirj. Lauri Tuomi