Strategia on toisiinsa yhteensopivien osasten muodostama toimintamalli, jolla toteutamme vision (Tuomi&Sumkin 2010). Strategian osat muodostavat toisiinsa yhteensopivan toimintamallin, jossa jokaisella osalla on merkittävä rooli ja tehtävä. Arvot, toiminta-ajatus ja ydinosaaminen muodostavat vankan perustan toiminnalle. Visio kertoo suunnan. Toiminnnan kenttä auttaa tunnistamaan kilpailijat, verkostokumppanit ja asiakkaamme. Skenaariot ylittävät strategiakauden ja kertovat mahdollisista tulevaisuuksista ja auttavat varautumaan myös mahdollisiin riskeihin. Toiminta silti ratkaiseen strategian. Arjen työn tekeminen muodostuu rutiinien ja kehittämisen tasapainoisesta toteutuksesta. Jos jäämme pyörittämään pelkästään arjesta nousevia asioita ja unohdamme kehittämisen, strategiakaan ei voi toteutua. Toisaalta, jos vain kehitämme vaarana voi olla, että arjessa asiakas unohtuu ja kehittämisestä muodostuu itsetarkoitus. Lisäksi strategiaan liittyy myös historiamme, joka tuo meille poisoppimisen haasteen. Jokaiseen organisaatioon pesiytyy käytäntöjä ja rutiineja, jotka eivät enää palvele visiomme saavuttamista - näistä pitää luopua, jotta tilaa jää arkityössä kehittämiselle. Strategia on siten elävä kokonaisuus, joka toimii työvälineenämme jokaisena päivänä.
Strategia on:
arjen työväline ja toimintamalli - auttaa saavuttamaan vision
ohjaa toimintaa ja kertoo kokonaisuuksista
opastaa tekemään valintoja - suuret ja pienet päätökset ja valinnat arjessa ratkaisevat
jatkuva oppimisprosessi, jota työstetään yhdessä
tulevaisuuden tekemistä todeksi jokainen päivä.
Strategia voidaan nähdä palapelinä, jonka jokaisen osan on sovittava toisiinsa. Jos yhdenkin osan sisältö hieman muuttuu, jokaisen palan sisältöä on tarpeen tarkastella. Kerran tehty strategia voi elää jokainen arkipäivä jokaisen työtehtävissä - silloin kun se on yhdessä ymmärretty ja pohdittu.
Strategian kriittiset osat ovat:
Skenaariot kertovat vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja auttavat tekemään valinnan visiosta.
Visio on tarina tai kuva tulevaisuudesta tiettynä hetkenä tulevaisuudessa (yleensä n 3 vuoden aikajänteellä).
Arvot ovat toiminnan pelisääntöjä ja kertovat miten me toivomme arjessa toimittavan, jotta strategia voisi
toteutua.
Toiminta-ajatus kertoo miksi olemme olemassa so. mitä merkittävää tarjoamme asiakkaillemme ja mikä meitä työssä energisioi.
Ydinosaaminen kertoo millä yhteisellä osaamiselle varmistamme strategian suuntaisen arkityön.
Toiminnan kenttä kuvaa sitä osaa toimintaympäristöämme, jossa toimimme (esim. ammatillinen ja aikuiskoulutus). Toiminnan kentän sisällä toimivat kilpailijamme ja verkostokumppanimme – ja asiakkaamme, jotka valitsevat joko meidät tai kilpailijamme.
Verkostokumppanit ovat niitä, joiden avulla saamme strategiamme toteutumaan ja joita tarvitsemme arkityössämme ja toimintamme kehittämiskumppaneiksi.
Kehittämisen painopisteet ovat 4-6 keskeisintä asiaa, jotka täytyy saada aikaiseksi strategiakaudella, jotta visio saavutettaisiin.
Kuva. Strategian kriittiset osat
kirj. Lauri Tuomi
Mitä on kv-strategia?
Oppilaitoksen strategiaa voidaan tarkastella tiimalasimallin näkökulmasta (ks. kuva). Yleensä ylimpänä on oppilaitoksen ylläpitäjäorganisaation strategia (esimerkissä kuntayhtymä), joka ohjaa oppilaitoksen strategiaa. Tämän lisäksi on mahdollista maastouttaa oppilaitoksen strategia toimintayksiköihin ja myös tiimitasolle. Näiden päästrategioiden lisäksi on tarpeen tunnistaa ne ns. metatason strategiat, jotka ohjaavat toimintaamme. Oppilaitosten toiminnan metastrategioita ovat mm. opetusministeriön ja EU:n tuottamat strategiat, suunnitelmat ja suositukset (lue näistä lisää). Päästrategian rinnalla on tätä täydentäviä osa-strategioita (esim. henkilöstöstrategia, kv-strategia, tasa-arvosuunnitelma jne.).
Kv-strategiaon siten luonteeltaan päästrategiaa täydentävä asiakirja, jonka tavoitteena on varmistaa oppilaitoksen vision toteutuminen. Strategiakauden aikana tehtävät toimintasuunnitelmat/-ohjelmat sekä talousarviot johdetaan strategiasta. Näin tiimalasin alaosa eli arkityö voi parhaiten toteutua. Viime kädessä arkitoiminta ratkaisee eli se miten jokainen ymmärtää strategian roolin omassa työssään.
Kuva. Tiimalasimalli
Kv-strategiassa katsotaan siis kv-toimintaa päästrategian kautta.
Strategian rakenne voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:
johdanto: taustoitus ja liityntä päästrategiaan
Toiminta-ajatus – kv-strategian näkökulma
Visio johdettuna päästrategiasta
Arvot – Kv-strategian rooli oppilaitoksen arvojen toteutumisessa
Asiakkaat/hyödyntäjät ja kumppanit/verkostot
Ydinosaaminen
Kehittämisen painopisteet (4-6)
Strategian uudistaminen ja seuranta
kirj. Lauri Tuomi
Mikä on kv-strategian merkitys?
Kv-strategian tehtävänä on vaikuttaa koko oppilaitokseen. Näin ollen kv-strategia ei ole vain kv-yksikön ja kv-tehtäviä tekevien strategia, vaan sillä on vaikutus koko oppilaitokseen. Kv-strategia antaa parhaimmillaan kaikille oppilaitoksessa toimiville eväitä siihen miten arjessa kv-toiminnan tulisi näkyä.
Kv-strategia tukee oppilaitoksen johdon ja esimiesten, asiatuntijoiden ja opettajien työtä. Se auttaa tekemään päivittäisessä työssä strategian mukaisia päätöksiä ja valintoja. Kv-toimintaa voidaan ohjata esimerkiksi laadukkaiden vaihtojen lisäksi kohti kansainvälistä kehittämisyhteistyötä. Tavoitteena on, että niin suuret kuin pienetkin päätökset tehdään strategian mukaisesti. Kv-strategian merkitys on tehdä tulevaisuutta todeksi jokaisena arkipäivänä.
Kv-strategian ohjaava merkitys näkyy mm:
- opetussuunnitelmien sisällöissä
- vuosittaisiten toimintasuunnitelmien ja talousarvion sisällössä
- ylimmän johdon ja esimiesten omassa toiminnassa (mm. nostamalla kv-toiminta mukaan puheisiin, päätöksiin ja resurssointeihin)
- kv-yksikön ja kv-vastuuhenkilöiden resurssoinnissa ja tehtävien priorisoinneissa
- kv-toiminnan integroitumisessa koko oppilaitoksen toimintaan
- oppilaitoksen kansainvälisen ilmapiirin vahvistumisessa
- yhteistyökumppaneiden ja toimintaympäristön oppilaitokseen liittyvisssä mielikuvissa ja oppilaitoksen profiloitumisessa
ja erityisesti
- opiskelijoiden ja opettajien kansainvälisyyteen liittyvinä omakohtaisina kokemuksina.
Huom! Varmista, että kansainvälisyys ei jää vain kv-strategiaan. Koska oppilaitoksen päästrategia ohjaa ylimmän johdon toimintaa, on erittäin tärkeää, että kansainvälisyys näyttäytyy vahvasti päästrategiassa.
kirj. Lauri Tuomi
Esimerkkejä kv-strategioiden kehittämis- ja luomisprosesseista
Pyysimme muutamaa oppilaitosta kuvaamaan heidän strategiaprosessiaan. Kuvauksissa pohditaan strategian tekemistä "tarinana" seuraavien kysymysten kautta:
Millainen oli strategiaprosessin lähtökohta?
Ketkä osallistuivat strategian tekemiseen: johto, opiskelijat, kumppanit?
Mitä tavoitteita strategialle asetettiin ja miten ne toteutuivat?
Mitä haasteita strategiaprosessiin liittyi? Entä hyviä käytäntöjä?
Mitä on strategia?
Strategia on toisiinsa yhteensopivien osasten muodostama toimintamalli, jolla toteutamme vision (Tuomi&Sumkin 2010). Strategian osat muodostavat toisiinsa yhteensopivan toimintamallin, jossa jokaisella osalla on merkittävä rooli ja tehtävä. Arvot, toiminta-ajatus ja ydinosaaminen muodostavat vankan perustan toiminnalle. Visio kertoo suunnan. Toiminnnan kenttä auttaa tunnistamaan kilpailijat, verkostokumppanit ja asiakkaamme. Skenaariot ylittävät strategiakauden ja kertovat mahdollisista tulevaisuuksista ja auttavat varautumaan myös mahdollisiin riskeihin. Toiminta silti ratkaiseen strategian. Arjen työn tekeminen muodostuu rutiinien ja kehittämisen tasapainoisesta toteutuksesta. Jos jäämme pyörittämään pelkästään arjesta nousevia asioita ja unohdamme kehittämisen, strategiakaan ei voi toteutua. Toisaalta, jos vain kehitämme vaarana voi olla, että arjessa asiakas unohtuu ja kehittämisestä muodostuu itsetarkoitus. Lisäksi strategiaan liittyy myös historiamme, joka tuo meille poisoppimisen haasteen. Jokaiseen organisaatioon pesiytyy käytäntöjä ja rutiineja, jotka eivät enää palvele visiomme saavuttamista - näistä pitää luopua, jotta tilaa jää arkityössä kehittämiselle. Strategia on siten elävä kokonaisuus, joka toimii työvälineenämme jokaisena päivänä.
Strategia on:
Strategia voidaan nähdä palapelinä, jonka jokaisen osan on sovittava toisiinsa. Jos yhdenkin osan sisältö hieman muuttuu, jokaisen palan sisältöä on tarpeen tarkastella. Kerran tehty strategia voi elää jokainen arkipäivä jokaisen työtehtävissä - silloin kun se on yhdessä ymmärretty ja pohdittu.
Strategian kriittiset osat ovat:
Skenaariot kertovat vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja auttavat tekemään valinnan visiosta.
Visio on tarina tai kuva tulevaisuudesta tiettynä hetkenä tulevaisuudessa (yleensä n 3 vuoden aikajänteellä).
Arvot ovat toiminnan pelisääntöjä ja kertovat miten me toivomme arjessa toimittavan, jotta strategia voisi
toteutua.
Toiminta-ajatus kertoo miksi olemme olemassa so. mitä merkittävää tarjoamme asiakkaillemme ja mikä meitä työssä energisioi.
Ydinosaaminen kertoo millä yhteisellä osaamiselle varmistamme strategian suuntaisen arkityön.
Toiminnan kenttä kuvaa sitä osaa toimintaympäristöämme, jossa toimimme (esim. ammatillinen ja aikuiskoulutus). Toiminnan kentän sisällä toimivat kilpailijamme ja verkostokumppanimme – ja asiakkaamme, jotka valitsevat joko meidät tai kilpailijamme.
Verkostokumppanit ovat niitä, joiden avulla saamme strategiamme toteutumaan ja joita tarvitsemme arkityössämme ja toimintamme kehittämiskumppaneiksi.
Kehittämisen painopisteet ovat 4-6 keskeisintä asiaa, jotka täytyy saada aikaiseksi strategiakaudella, jotta visio saavutettaisiin.
Kuva. Strategian kriittiset osat
kirj. Lauri Tuomi
Mitä on kv-strategia?
Oppilaitoksen strategiaa voidaan tarkastella tiimalasimallin näkökulmasta (ks. kuva). Yleensä ylimpänä on oppilaitoksen ylläpitäjäorganisaation strategia (esimerkissä kuntayhtymä), joka ohjaa oppilaitoksen strategiaa. Tämän lisäksi on mahdollista maastouttaa oppilaitoksen strategia toimintayksiköihin ja myös tiimitasolle. Näiden päästrategioiden lisäksi on tarpeen tunnistaa ne ns. metatason strategiat, jotka ohjaavat toimintaamme. Oppilaitosten toiminnan metastrategioita ovat mm. opetusministeriön ja EU:n tuottamat strategiat, suunnitelmat ja suositukset (lue näistä lisää). Päästrategian rinnalla on tätä täydentäviä osa-strategioita (esim. henkilöstöstrategia, kv-strategia, tasa-arvosuunnitelma jne.).
Kv-strategia on siten luonteeltaan päästrategiaa täydentävä asiakirja, jonka tavoitteena on varmistaa oppilaitoksen vision toteutuminen. Strategiakauden aikana tehtävät toimintasuunnitelmat/-ohjelmat sekä talousarviot johdetaan strategiasta. Näin tiimalasin alaosa eli arkityö voi parhaiten toteutua. Viime kädessä arkitoiminta ratkaisee eli se miten jokainen ymmärtää strategian roolin omassa työssään.
Kuva. Tiimalasimalli
Kv-strategiassa katsotaan siis kv-toimintaa päästrategian kautta.
Strategian rakenne voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:
kirj. Lauri Tuomi
Mikä on kv-strategian merkitys?
Kv-strategian tehtävänä on vaikuttaa koko oppilaitokseen. Näin ollen kv-strategia ei ole vain kv-yksikön ja kv-tehtäviä tekevien strategia, vaan sillä on vaikutus koko oppilaitokseen. Kv-strategia antaa parhaimmillaan kaikille oppilaitoksessa toimiville eväitä siihen miten arjessa kv-toiminnan tulisi näkyä.
Kv-strategia tukee oppilaitoksen johdon ja esimiesten, asiatuntijoiden ja opettajien työtä. Se auttaa tekemään päivittäisessä työssä strategian mukaisia päätöksiä ja valintoja. Kv-toimintaa voidaan ohjata esimerkiksi laadukkaiden vaihtojen lisäksi kohti kansainvälistä kehittämisyhteistyötä. Tavoitteena on, että niin suuret kuin pienetkin päätökset tehdään strategian mukaisesti. Kv-strategian merkitys on tehdä tulevaisuutta todeksi jokaisena arkipäivänä.
Kv-strategian ohjaava merkitys näkyy mm:
- opetussuunnitelmien sisällöissä
- vuosittaisiten toimintasuunnitelmien ja talousarvion sisällössä
- ylimmän johdon ja esimiesten omassa toiminnassa (mm. nostamalla kv-toiminta mukaan puheisiin, päätöksiin ja resurssointeihin)
- kv-yksikön ja kv-vastuuhenkilöiden resurssoinnissa ja tehtävien priorisoinneissa
- kv-toiminnan integroitumisessa koko oppilaitoksen toimintaan
- oppilaitoksen kansainvälisen ilmapiirin vahvistumisessa
- yhteistyökumppaneiden ja toimintaympäristön oppilaitokseen liittyvisssä mielikuvissa ja oppilaitoksen profiloitumisessa
ja erityisesti
- opiskelijoiden ja opettajien kansainvälisyyteen liittyvinä omakohtaisina kokemuksina.
Huom!
Varmista, että kansainvälisyys ei jää vain kv-strategiaan. Koska oppilaitoksen päästrategia ohjaa ylimmän johdon toimintaa, on erittäin tärkeää, että kansainvälisyys näyttäytyy vahvasti päästrategiassa.
kirj. Lauri Tuomi
Esimerkkejä kv-strategioiden kehittämis- ja luomisprosesseista
Pyysimme muutamaa oppilaitosta kuvaamaan heidän strategiaprosessiaan. Kuvauksissa pohditaan strategian tekemistä "tarinana" seuraavien kysymysten kautta:
Case Jyväskylän ammattiopisto
Case Ammattiopisto Luovi
Case Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto
Millainen on sinun strategiatarinasi?