Kansainvälisyys on yhä enemmän läsnä kaikkialla oppilaitoksen toiminnassa. Kansainvälisyys on yhä enemmän läsnä kaikkien opiskelijoiden tulevissa ammateissa. Yritykset kansainvälistyvät - pienikin alkava yritys voi toimia kansainvälisillä markkinoilla. Perinteiset liiketoiminnan kansainvälistymismallit eivät enää tämän päivän maailmassa toimi. Suomi kansainvälistyy ja monikulttuuristuu. Olemme osa maailman kylää. Paikallisuus ja globaalisuus toimivat samaan aikaan. Oppilaitoksen toiminnan näkökulmasta kv-toiminnalla on strateginen, jokaista opettajaa, oppilaista, tukipalveluiden henkilöä sekä johtoa koskettava merkitys. Kansainvälisyys on strateginen asia ja kv-toimijat ovat yhä enemmän oppilaitoksen kansainvälisyyden innostajia, kehittäjiä, mahdollistajia ja toimintamallien luojia.
Oppilaitoksen kansainvälisyys näkyy yhä enemmän jokaisessa toiminnossa. Perinteisten vaihtojen ja kehittämishankkeiden rinnalle on tullut työyhteisön monikulttuurisuus, pitkäkestoiset kv-kumppanuudet oppilaitosten lisäksi ulkomailla toimiviin yrityksiin, järjestöihin ja verkostoihin. Suomalainen koulutusosaaminen on tuonut mahdollisuuden koulutusvientiin. Kansainvälisyys on siis kaikkien asia oppilaitoksessa johdosta lähtien jokaiseen opettajaan ja opiskelijaan saakka.
Oma strategia auttaa tekemään valintoja siitä mitä kansainvälisyys on juuri meidän oppilaitoksessamme ja miten me parhaiten kehitämme opiskelijoidemme kykyä pärjätä työssään ja elämässään, ja miten parhaiten luomme uusia ratkaisuja kehittämistoiminnan kautta opetukseen ja työelämän tarpeisiin. Strategia auttaa näkemään tulevaan, auttaa tekemään tulevaisuutta jokainen arkipäivä ja ohjaa resurssointia ja talouden suunnittelua.
kirj. Lauri Tuomi
Strategia työvälineenä - luo oivalluksia herättävä toimintamalli
Oppilaitosten kansainvälisyyden osalta olemme menossa kohti uutta aikakautta - kansainvälisyys integroituu osaksi kaikkea toimintaamme. Olemme siis murrosvaiheessa, jossa valmiita ratkaisuja ei ole - ne on itse mietittävä, kokeiltava ja tehtävä todeksi. Kokemusten jakaminen, hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja mokistakin oppiminen vievät parhaiten kansainvälisyyttä eteenpäin. Tylsistä ja paperinmakuisista strategioista on mahdollista siirtyä innostaviin ja oivalluksia herättäviin toimintamalleihin. Itsensä likoon laittaminen, heittäytyminen yli mukavuusalueen tuo energiaa uudistamiseen.
Joku viisas on sanonut, että aina kun mietit muutosta älä tee sitä yksin vaan ota muut mukaan organisaatiostasi, tuo tunnetta ja innostusta peliin ja lähde toimimaan pitkäkestoisen suunnittelun sijaan. Kokeileminen luo kokemusta muutoksen eteenpäin menosta ja antaa näyttöä siitä, että asiat menevät eteenpäin. Tämä on hyvä muistaa strategiatyössä. Vie suunnittelua ja kokeilua eteenpäin. Luo kumppanuuksia kollegoihin yli oppilaitosrajojen. Ja mieti millainen olisi juuri oman oppilaitoksesi strategia - ja erityisesti miten sen tekemiseen saisi tunnetta,iloa ja tekemisen meininkiä mukaan. Tästä on kyse myös näillä sivuilla. Saat tietoa ja työvälineitä käyttöösi - valitse kokeiltavaksi mielestäsi soveltuvimmat, mieti ketkä ottaisit mukaan tekemiseen ja lähde tekemään. Vaihda ajatuksia kollegoittesi kanssa ja usko vankkumattomasti,että muutos on mahdollista.
kirj. Lauri Tuomi
Meta-strategiat kv-strategian ohjaajana
Jokaisen koulutuksen järjestäjän strategisiin valintoihin vaikuttaa yhteiskunnassamme yhteisesti tehdyt kansalliset ja eurooppalaiset linjaukset. Tällaiset nk. metastrategiat on hyvä tunnistaa. Lisäksi on hyödyllistä nähdä mitkä metastrategoissa linjautuista asioista vaikuttavat suoraan omaan toimintaan sekä suunnitella miten niitä voidaan omissa linjauksissa huomioida. Keskeisinä kansallisina metastrategioina voidaan pitää nykyinen hallitusohjelma sekä siitä johdettu Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma KESU. Eurooppalaiset linjaukset pohjautuvat EU 2020 strategiaan ja siitä johdettuun koulutusstrategiaan ET 2020. Ammatillisessa koulutuksessa Euroopan tasolla nk. Kööpenhamina prosessilla on myös iso merkitys.
EU 2020 strategia on ”Lissabonin strategian” jatke jota hyväksyttiin vuonna 2010. Strategiassa on kolme painopistealuetta:
Älykäs kasvu – osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen.
Kestävä kasvu – resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen.
Osallistava kasvu – taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen.
Strategialla on konkreettiset tavoitteet, joista yksi koskee koulutusta: koulunkäynnin keskeytettäviä on vähennettävä nykyisestä 15 %:sta 10 %:iin ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä nostettava 31 %:sta vähintään 40 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi strategiaan on liitetty nk. lippulaivahankkeita joista keskeisimmät koulutuksen näkökulmasta ovat Nuoret liikkeellä (Youth on the Move) ja Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma (New Skills for New Jobs).
ET 2020 -päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista on hyväksytty vuonna 2009 ja ne sisältää neljä tavoitetta:
Elinikäinen oppiminen ja liikkuvuus
Koulutuksen laatu ja tehokkuus
Tasapuolisuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja aktiivinen kansalaisuus
Luovuus, innovointi ja yrittäjyys kaikilla koulutusasteilla
Lisäksi ET 2020 asettaa myös yhteiseurooppalaisia viitearvoja vuoteen 2020 mennessä, joita seurataan komission ja kansallisten toimijoiden toimesta kolmen vuoden välein tapahtuvalla raportoinnilla:
aikuisista vähintään 15 % osallistuu elinikäiseen oppimiseen
lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15-vuotiaiden osuus on alle 15 %
vähintään 40 prosentilla 30–34-vuotiaista korkea-asteen koulutus
opintonsa keskeyttäneiden osuus alle 10 %
vähintään 95 % nelivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä osallistuu varhaiskasvatukseen
Kööpenhaminan prosessi - eurooppalaisia ammatillisen koulutuksen linjauksia Kööpenhaminan prosessi käynnistyi vuonna 2002, jolloin EU-maiden sekä jäsenehdokasmaiden opetusministerit ja työmarkkinajärjestöjen edustajat hyväksyivät nk. Kööpenhaminan julistuksen, jonka tavoitteet oli:
lisätä ammatillisen koulutuksen vetovoimaa, laatua ja suorituskykyä,
lisätä osaamisen vertailtavuutta ja
lisätä liikkuvuutta.
Kööpenhaminan julistus on tuottanut konkreettisia välineitä (mm. Europassi, ECVET, EQF) koulutuksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja liikkuvuuden edistämiseksi. Prosessin aikana on myös kehitetty jäsenmaiden vertaisoppimisen välineitä (esim. peer learning) ja perustettu mm. ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laatuverkosto sekä ohjauksen verkosto. Kööpenhaminan prosessin viimeisin seurantakokous järjestettiin 2010 Belgian puheenjohtajuuskaudella Bryggessä. Seuraava seurantajakso on sovittua nelivuotiseksi. Tänä aikana tarkastellaan Bryggessä sovittuja mittareita vuositasolla. Edelliset seurantakokoukset ovat olleet Bordeaux’ssa 2008, Helsingissä 2006 ja Maastrichtissa 2004.
Bryggessa asialistalle nousivat seuraavat teemat:
Ammatillisen koulutuksen laadun, tehokkuuden ja vetovoiman lisääminen ml. ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden ja kansainvälisyyden tukeminen
Laadun varmistus
Opettajien, kouluttajien ja ammatillisen koulutuksen asiantuntijoiden koulutuksen laatu
Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyö.
Seurantakokouksessa annettiin kansallisia ja EU-tasoisia toimenpidesuosituksia. Lisäksi kuvattiin seikkaperäisesti EU:n tukitoimet prosessin edistämiselle.
Kööpenhaminan prosessi Suomessa
Opetusministeriö on perustunut ammatillisen koulutuksen EU-yhteistyön ohjausryhmän, jonka tavoitteena on tukea, ohjata ja edistää Kööpenhaminan prosessiin liittyvää yhteistyötä Suomessa sekä yhteisten välineiden (ECVET, EQF, Europassi) käyttöönottoa ja kehittämistä. CIMO on ohjausryhmän jäsen.
Opetushallitus toimii kansallisena EQF-, ECVET- ja EQARF -asioiden tiedotuspisteenä. Lisäksi se tukee erilaisia kansallisia EQF- ja ECVET-hankkeita, mm. FINECVET:iä, jossa testataan opintosuoritusten siirtojärjestelmän käyttöä Suomessa
CIMO rahoittaa Leonardo-ohjelman kautta EQF:ään ja ECVET:iin liittyviä hankkeita sekä tukee laajasti ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta. Europassi on oleellinen osa kaikkia Leonardo-liikkuvuushankkeita.
Kansainvälisyys on kaikkialla
Kansainvälisyys on yhä enemmän läsnä kaikkialla oppilaitoksen toiminnassa. Kansainvälisyys on yhä enemmän läsnä kaikkien opiskelijoiden tulevissa ammateissa. Yritykset kansainvälistyvät - pienikin alkava yritys voi toimia kansainvälisillä markkinoilla. Perinteiset liiketoiminnan kansainvälistymismallit eivät enää tämän päivän maailmassa toimi. Suomi kansainvälistyy ja monikulttuuristuu. Olemme osa maailman kylää. Paikallisuus ja globaalisuus toimivat samaan aikaan. Oppilaitoksen toiminnan näkökulmasta kv-toiminnalla on strateginen, jokaista opettajaa, oppilaista, tukipalveluiden henkilöä sekä johtoa koskettava merkitys. Kansainvälisyys on strateginen asia ja kv-toimijat ovat yhä enemmän oppilaitoksen kansainvälisyyden innostajia, kehittäjiä, mahdollistajia ja toimintamallien luojia.
Oppilaitoksen kansainvälisyys näkyy yhä enemmän jokaisessa toiminnossa. Perinteisten vaihtojen ja kehittämishankkeiden rinnalle on tullut työyhteisön monikulttuurisuus, pitkäkestoiset kv-kumppanuudet oppilaitosten lisäksi ulkomailla toimiviin yrityksiin, järjestöihin ja verkostoihin. Suomalainen koulutusosaaminen on tuonut mahdollisuuden koulutusvientiin. Kansainvälisyys on siis kaikkien asia oppilaitoksessa johdosta lähtien jokaiseen opettajaan ja opiskelijaan saakka.
Oma strategia auttaa tekemään valintoja siitä mitä kansainvälisyys on juuri meidän oppilaitoksessamme ja miten me parhaiten kehitämme opiskelijoidemme kykyä pärjätä työssään ja elämässään, ja miten parhaiten luomme uusia ratkaisuja kehittämistoiminnan kautta opetukseen ja työelämän tarpeisiin. Strategia auttaa näkemään tulevaan, auttaa tekemään tulevaisuutta jokainen arkipäivä ja ohjaa resurssointia ja talouden suunnittelua.
kirj. Lauri Tuomi
Strategia työvälineenä - luo oivalluksia herättävä toimintamalli
Oppilaitosten kansainvälisyyden osalta olemme menossa kohti uutta aikakautta - kansainvälisyys integroituu osaksi kaikkea toimintaamme. Olemme siis murrosvaiheessa, jossa valmiita ratkaisuja ei ole - ne on itse mietittävä, kokeiltava ja tehtävä todeksi. Kokemusten jakaminen, hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja mokistakin oppiminen vievät parhaiten kansainvälisyyttä eteenpäin. Tylsistä ja paperinmakuisista strategioista on mahdollista siirtyä innostaviin ja oivalluksia herättäviin toimintamalleihin. Itsensä likoon laittaminen, heittäytyminen yli mukavuusalueen tuo energiaa uudistamiseen.
Joku viisas on sanonut, että aina kun mietit muutosta älä tee sitä yksin vaan ota muut mukaan organisaatiostasi, tuo tunnetta ja innostusta peliin ja lähde toimimaan pitkäkestoisen suunnittelun sijaan. Kokeileminen luo kokemusta muutoksen eteenpäin menosta ja antaa näyttöä siitä, että asiat menevät eteenpäin. Tämä on hyvä muistaa strategiatyössä. Vie suunnittelua ja kokeilua eteenpäin. Luo kumppanuuksia kollegoihin yli oppilaitosrajojen. Ja mieti millainen olisi juuri oman oppilaitoksesi strategia - ja erityisesti miten sen tekemiseen saisi tunnetta,iloa ja tekemisen meininkiä mukaan. Tästä on kyse myös näillä sivuilla. Saat tietoa ja työvälineitä käyttöösi - valitse kokeiltavaksi mielestäsi soveltuvimmat, mieti ketkä ottaisit mukaan tekemiseen ja lähde tekemään. Vaihda ajatuksia kollegoittesi kanssa ja usko vankkumattomasti,että muutos on mahdollista.
kirj. Lauri Tuomi
Meta-strategiat kv-strategian ohjaajana
Jokaisen koulutuksen järjestäjän strategisiin valintoihin vaikuttaa yhteiskunnassamme yhteisesti tehdyt kansalliset ja eurooppalaiset linjaukset. Tällaiset nk. metastrategiat on hyvä tunnistaa. Lisäksi on hyödyllistä nähdä mitkä metastrategoissa linjautuista asioista vaikuttavat suoraan omaan toimintaan sekä suunnitella miten niitä voidaan omissa linjauksissa huomioida. Keskeisinä kansallisina metastrategioina voidaan pitää nykyinen hallitusohjelma sekä siitä johdettu Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma KESU. Eurooppalaiset linjaukset pohjautuvat EU 2020 strategiaan ja siitä johdettuun koulutusstrategiaan ET 2020. Ammatillisessa koulutuksessa Euroopan tasolla nk. Kööpenhamina prosessilla on myös iso merkitys.
Kansallisia koulutuksen linjauksia
Hallitusohjelma on luettavissa verkossa:
http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp
KESU on luettavissa verkossa:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/linjaukset_ohjelmat_ja_hankkeet/
Eurooppalaisia koulutuksen linjauksia
EU 2020 strategia on ”Lissabonin strategian” jatke jota hyväksyttiin vuonna 2010. Strategiassa on kolme painopistealuetta:
Strategialla on konkreettiset tavoitteet, joista yksi koskee koulutusta: koulunkäynnin keskeytettäviä on vähennettävä nykyisestä 15 %:sta 10 %:iin ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä nostettava 31 %:sta vähintään 40 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi strategiaan on liitetty nk. lippulaivahankkeita joista keskeisimmät koulutuksen näkökulmasta ovat Nuoret liikkeellä (Youth on the Move) ja Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma (New Skills for New Jobs).
EU 2020 verkossa:
http://ec.europa.eu/eu2020/pdf/1_FI_ACT_part1_v1.pdf
ET 2020 -päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista on hyväksytty vuonna 2009 ja ne sisältää neljä tavoitetta:
Lisäksi ET 2020 asettaa myös yhteiseurooppalaisia viitearvoja vuoteen 2020 mennessä, joita seurataan komission ja kansallisten toimijoiden toimesta kolmen vuoden välein tapahtuvalla raportoinnilla:
ET 2020 verkossa:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2009:119:0002:0010:FI:PDF
Kööpenhaminan prosessi - eurooppalaisia ammatillisen koulutuksen linjauksia
Kööpenhaminan prosessi käynnistyi vuonna 2002, jolloin EU-maiden sekä jäsenehdokasmaiden opetusministerit ja työmarkkinajärjestöjen edustajat hyväksyivät nk. Kööpenhaminan julistuksen, jonka tavoitteet oli:
- lisätä ammatillisen koulutuksen vetovoimaa, laatua ja suorituskykyä,
- lisätä osaamisen vertailtavuutta ja
- lisätä liikkuvuutta.
Kööpenhaminan julistus on tuottanut konkreettisia välineitä (mm. Europassi, ECVET, EQF) koulutuksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja liikkuvuuden edistämiseksi. Prosessin aikana on myös kehitetty jäsenmaiden vertaisoppimisen välineitä (esim. peer learning) ja perustettu mm. ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laatuverkosto sekä ohjauksen verkosto.Kööpenhaminan prosessin viimeisin seurantakokous järjestettiin 2010 Belgian puheenjohtajuuskaudella Bryggessä. Seuraava seurantajakso on sovittua nelivuotiseksi. Tänä aikana tarkastellaan Bryggessä sovittuja mittareita vuositasolla. Edelliset seurantakokoukset ovat olleet Bordeaux’ssa 2008, Helsingissä 2006 ja Maastrichtissa 2004.
Bryggessa asialistalle nousivat seuraavat teemat:
- Ammatillisen koulutuksen laadun, tehokkuuden ja vetovoiman lisääminen ml. ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden ja kansainvälisyyden tukeminen
- Laadun varmistus
- Opettajien, kouluttajien ja ammatillisen koulutuksen asiantuntijoiden koulutuksen laatu
- Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyö.
Seurantakokouksessa annettiin kansallisia ja EU-tasoisia toimenpidesuosituksia. Lisäksi kuvattiin seikkaperäisesti EU:n tukitoimet prosessin edistämiselle.Kööpenhaminan prosessi Suomessa
Bryggen kommunikea on luettavissa verkossa:
http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/doc/vocational/bruges_en.pdf
Lue lisää prosessin vaikutuksista Suomessa:
Politiikka-analyysi Kööpenhaminan prosessin teemoista Suomessa:
http://www.oph.fi/download/129736_Policy_report_2010_Lopullinen.pdf
Refernet – tutkittua tietoa ammatillisesta koulutuksesta Euroopassa:
http://www.cedefop.europa.eu/EN/about-cedefop/networks/refernet/index.aspx
kirj. Mika Saarinen